Välillä jotain valmistakin, sukkia on muutamia puikoilla/parittomana/odottamassa lankapäiden päättelyä, mutta sainpa äsken sentään tämän Pikkupuffan raitatakin valmiiksi.



Tämä valmistui ruotsalaisen pizzan valmistusperiaatteella: man tar va' man har eli otetaan mitä kaapista (tässä tapauksessa lattialta) löytyy ja ruvetaan hommiin. Tässä tapauksessa sai matkan varrella ihmetellä miten langat saa riittämään ja miten vaatteesta saa vielä symmetrisenkin.

Malli: oma, Käspaikan mainion kaavoitusohjeen avulla, koko sovellettu eli 80-86.
Lanka: ikivanha Belle Soft, 100% puuvilla, oli aivan unelma neuloa! Tätä jos saisi jostain lisää, arvatkaa ostaisinko...
Menekki: 145g - jäikin ruhtinaalliset 20g.
Puikkelot: resoreissa 4,5 bambut, muutoin 5,5 bambut.

Muuta erikoista: ei ainuttakaan ommeltua saumaa (lankapäitä sai ihan kyllikseen päätellä silti). Muille neulojille tässä ei varmaan ole mitään erikoista, mutta itselleni oli huumaava heureka-fiilis, kun hoksasin neuloa olan silmukat etu+takakappaleissa yhteen kolmen puikon systeemillä, ohje Ullaneuleesta. Alaosan olin jo tehnyt yhtenä kappaleena kainaloihin saakka. Hihat ylhäältä alas silmukat poimien.
Miinusta: en ole tavallisesti retron ystävä, mutta tähän näin sieluni silmin sopivan sellaisen 70-lukulaisen metallivetoketjun, jossa vedin on iso rengas. Ei kävellyt yhtään vastaan, joten nappeihin oli tyytyminen.