Öisen leimaussession inspiroimana kokeilin muutamaa muuta leimasinta paperille, jota luulin akvarelli/vesiväripaperiksi. Aika kökköä jälkeä, en viitsinyt edes skannata. Kävin siis kirjakaupassa ja kukkaro keveni akvarellikynien ja -paperilehtiön verran. Kyllä se on niin, että köyhän ei kannata ostaa halpaa eikä aloittelijan huonoa. Sen verran helpompaa oli työskentely kunnon 180g/m2 paperille ja ainakin omaan silmääni paremman näköistäkin:
1205178.jpg
Punakukkanalle väritetty kynillä, sinikukkainen akvarelliväreillä. Hmm. Olisko pitänyt ostaakin laajempi kynäsarja... Lahjavinkki kaikille tutuille synttärilahjaa miettiville!
Skanneri on meidän taloudessa uusi, emmekä puhu vielä samaa murretta, joten kuvat on vinossa kuin Pisan torni...