Tätä en meinaa uskoa itsekään, mutta sain kuin sainkin valmiiksi lyhythihaisen pitsijakkuni. Eihän se keskeneräisenä marinoitunutkaan kuin ehkä 6-7v, alle 10v joka tapauksessa. Hmmm. Taas yksi hyvä syy tehdä ennemmin lasten kuin aikuisten neuleita: niiden valmistumistodennäköisyys (ja -nopeus) on huomattavasti korkeampi! Hihoja vailla se tuolla lojui, ja syynä oli vain se, kun en ollut jaksanut laskea miten tiheästi silmukoita poimitaan. Nyt iski jostain inspis eikä homman valmistuminen kovin kauaa kestänytkään. Mutta minkä ihmeen takia piti silloin orjallisesti neuloa kaikki kappaleet erikseen, vaikka saumoja olen koko ikäni vihannut. Hihatkin olisi voinut pyörönä tikutella...

PhotobucketPhotobucket

Lanka Finlaysonin Vistaa (50% pvl, 50% vi), puikot 3,5 metallipyöröt. Reunavirkkauksissa koukku kokoa 3. Malli lehdestä Kauneimmat Käsityöt 3/92. Jos olisin aloittanut tekeleen tämän vuoden puolella, niin saisin nyt napsutella taulukkooni 265g lisämenekin, mutta pah, kun tuli tehtyä päätös lankavaraston pienentämisestä vain uusilla töillä. No, saapa edes hyvällä omallatunnolla aloittaa uuden työn. Tai vaikka kaksi. Jaa miten niin saattaa olla jotain jo puikoilla?!

Photobucket

Munakennosta muuntui ihan kelpo huivi, strategiset mitat leveys 190cm ja korkeus 95cm. Olisi piisannut pienempikin, mutta tohkeissani tikutin menemään niin paljon kuin lankaa piisasi enkä muistanut etten olekaan koripallonpelaaja!

Lopuksi murinaa. Olen tähän asti kuvitellut, että kun ostan erän lankaa, niin tarkistan vain väri- ja värjäyserien numerot. Tarkistaako kukaan, että materiaali täsmää?! Pikkupuffan kevätsetin kohdalla huomasin oudon asian: osa langoista oli 100% puuvillaa, osa 85% puuvillaa + 15% viskoosia. Kaikki kuitenkin samaa Novitan Keltavuokkoa (tässä korjaus kevätsetti-postauksen nimiketietoon, mitään Kangasvuokkoa kai ole koskaan ollutkaan...). Ei ihme, että jotkut värit tuntuivat käteen pehmeämmiltä kuin toiset. Kiva huomata syy viikko työn valmistumisen jälkeen... Murmurmur.