Voi että mua sylettää. Sapettaa. Ketuttaa. Potuttaa. V*****ttaa. Että mä voin vihata TAPETOINTIA! Kuka p****leen idiootti on keksinyt, että mallikerrat on 26,5cm, miksei voi olla edes tasasenteissä. Miks hitossa talossa nurkat ei ole säännönmukaista 90 astetta vaan jotain 75 ja 120 asteen väliltä, ja silloinkaan ei mikään seinä ole nurkkaan nähden suorassa. (Olkoonkin että tää on vanha talo, ja aikoinaan varmaan piirretty tupakka-askin kanteen, aski vaan tais käydä housuntaskuissa pesussa ennen kuin ruvettiin rakentamaan.) Minkä h****n takia mikään millintarkasti tehty mittaus ja matemaattinen laskutoimitus ei tapettivuodan kohdalla pidä paikkaansa vaan kun ukko on vuodan kanssa seinällä niin se hihkasee "Tää on kaks senttiä liian lyhyt". Suurin piirtein tehdyt mittaukset ei tietenkään pidä senkään vertaa paikkaansa. Tanakelevettimalauta.

Meillä siis tehdään remonttia, itse hääräten. Pientä pintaremonttia, vain katot, seinät ja lattiat. Aikataululla, että tehdään kun jaksetaan ja keretään. On tehty jo puolitoista vuotta. Tapetointia olen vihannut puolitoista vuotta miinus yks viikko. Varma verenpaineen nostattaja ja migreenin laukaisija on ollut lause "Tänään vois laittaa hiukan tapetteja". Niinpä niin, kun vaan olisin laksanut laskea joka hiton vuodan pituuden ja kohdistaa sen oikeaan kohtaan, jotta niitä olis valmiiksi leikattuna, ettei sit tarvitse leikata liisterimärällä pöydällä. Puolitoista vuotta on siipan jotain hääräämistä estänyt jostain kohdasta tapetin puuttuminen.

Nyt alkaa loppu häämöttää. Oli jo aikakin. Koko blogikansan edessä vannon nyt käsi näppäimistöllä, etten ikinä, nevernevernever again, suostu tapetoimaan. Seuraavat meille saa läiskiä joku ammattilainen, maksoi mitä maksoi. Luultavasti Pikkupuffa aikanaan vaatii mustat goottitapetit, mutta äiti ei niitä leikkaa. Muistuttakaa mua tästä vannomisesta. Tämän kierroksen jälkeen leikkaan tapettia vain ja ainoastaan askartelutarkoituksiin. Mitä pienemmäksi silpuksi, sen parempi. Omiin kokeiluihin. Lehtikoteloiden päällystämiseksi ja korttimateriaaliksi. Vaikka myyntiin; sen verran on noita rullanjämiä jäljellä. Mutta en tapetointia varten. Piste. Ugh. Olen puhunut.