mansikatjalimet
mangotjaberryt

Koska kaikki edellä kuvissa esiintyvät tsukkaset ovat löytäneet tiensä uusiin, hyviin koteihin, voin julkaista kuvat. Eihän näissä pareissa paljon muuten kovin erikoista aiemmin julkaistuihin verrattuna ole, mutta onnistuinpa kerrankin koolailemaan niin, että valmiissa tuotteissa värit muodostavat kuvion. Poolautuminen on käsittääkseni tämän ilmiön fiinimpi nimitys. Viime viikon akkujenlatauspäivinä tuli mietittyä mm. tätä poolauksen problematiikkaa, kun joku jollain sivulla päivitteli miksi joskus poolaa ja joskus ei. Ilmiöhän on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen ja looginen. Otetaanpa esimerkiksi tsukkaseni (tai mikä tahansa muu pyöröneule). Mikäli yhteen kerrokseen kuluva lankamäärä täsmää värjäyksessä vyyhdin, ja samalla yhden lanka"kierroksen" pituuden kanssa, osuvat väripläntit joka kerroksella samaan pystysuoraan linjaan.

Matemaattisesti asiaa tarkasteltuna siis poolaus tapahtuu, kun yhden silmukan vaatima lankamäärä * työn silmukkamäärä = vyyhden ympärysmitta. Mikäli neuleeseessa tapahtuu muutoksia, kuten puikkojen koon muutos, muuttuu silmukan vaatima lankamäärä. Pienempiä puikkoja käytettäessä alkaa kuvio kiertyä "eteenpäin" (kuten kuvieni tsukkasissa) ja isompia käytettäessä "taaksepäin". Jos siis haluaa täsmävärjätä lankaa poolautumiseksi, kannattaa joko mitata silmukan vaatima lankamäärä, tai (ehkä helpommin) yhden kerroksen lankamäärän.

Tietysti asian voisi laskea aivan teoreettisin perusteinkin, onhan puikkojen koko ilmoitettu halkaisijana (mm), mutta ehkä en rasita blogini lukijoita tällä. Toisekseen minulle ei tällä hetkellä maksetakaan matemaattisesta ajattelusta. Silti tuli pohdiskeltua, sillä kieroutunut luonteenlaatuni pyrkii teoretisoimaan kaikenkarvaisia käytännön asioita ja vastaavasti hyödyntämään teoriaa käytännön tilanteisiin. No, nyt helpotti kun pystyin jakamaan tämän huomioni teidän kaikkien kesken. Hauskoja poolaushetkiä.