Tulipa siis eilen pyörähdettyä neuletapaamisessa. Kivaa oli tavata ihan livenä ahkeria puikon/koukunheiluttajia! :) Suokaa anteeksi, ettei harvaan päähäni jäänyt kuin muutamien blogien nimiä, ehkäpä tästä vähitellen löydän loputkin. Toivottavasti tapaamme uudestaankin; ensi kerralla saa Pikkupuffa touhuta lankojensa kanssa isän kanssa kotona, niin pääsen tihrustelemaan mitä hienoa kelläkin on tekeillä...

Oma mansikkamaa-takkini Pikkupuffalle edistyy sentään jotenkin, vaikka tänään onkin kuntoa kasvatettu neidin perässä juoksemalla eikä neuleaikaa kovin paljoa ole jäänyt. No, hiljaa hyvä tulee.



Ihmejuttuja tapahtuu. Hetki sitten tuota takkia vääntäessäni alkoi kuplia nenässä ja tuli sellainen päärynälimpparin maku suuhun; sellaisen mitä lapsena juotiin, olisko ollu AkuAnkka-limpparia vaiko mitä. Johtuneeko tuosta vihreästä väristä vai onko pääni pehmenemässä lopullisesti. Ainakaan en ole höpötupakkia poltellut enkä syönyt sieniäkään pitkiin aikoihin.